Inttilesken elämää

Nyt sai jo jonkun verran nukuttua viime yönä. Illalla muru soitti minuutin puhelun ja rupesi itsekkin vekaralla itkemään…. Äsken laitto viestiä että ensi viikon pe-su pääsee lomille!!  ai että oon ilonen.

kuulema ne saa tänään sieltä soittaa pidemmän puhelun, mutta taidan olla juuri silloin töissä :< pakko vaa sit mennä tauolle ku muru soittaa. Oon surullinen ja iloinen samaan aikaan(?!), ihanaa ku se pääsee koht lomille mut silti sinne on 1,5 viikkoa aikaa….  yksinäistä tääl koton on ilman mun rakasta halinallea <3

Onneks sentää on muutama kaveri jonka murut on kans intissä nii voi niille sit ruikuttaa nii paljon ku haluaa, tyhmä tunne vaan ku ei samal taval pysty tekstailee ja soittelee ku normaalisti.

EHKÄ ME KAIKKI INTTILESKET SELVITÄÄN?!;)

jouduin eilen saattamaan poikaystäväni juna-asemalle joka suuntasi kohti Vekaranjärveä. Itku jo edellispäivänä oli suunnaton ja ikävää jo ennen lähtöä ei voinut pidätellä. Eilen sitten lukuisten halien ja pusujen jälkeen M hyppäsi junaan.

En voinut uskoa sitä todelliseksi. Vielä vuosi sitten ajattelin, että hän ei lähde pitkään aikaan vielä minnekkään vuosi menee niin hitaasti, mutta kuinkas kävikään päivä oli jo edessä ennenkuin kerkesin kissaa sanomaan. Kotiin tullessani ajattelin koko ajan, että M hipsii kohta töistä kotiin ja mennään yhdessä tyytyväisesti nukkumaan.. Ei vain ovi käynyt kertaakaan ja yksinhän tajusin meneväni sänkyyn. Eihän siitä nukkumisesta tullut mitään, kun petivaatteetkin tuoksui ihan poikaystävältäni.

Asia on varmasti ajankohtainen monelle, mutta musta tuntuu, että otan tämän turhan raskaasti. Edelleen täällä itku silmässä kirjoitan tätä postausta ja odotan että M soittaisi sieltä. Eilen ei tainnut pojilla olla aikaa olla kovin paljoa yhteyksissä kehenkään sillä minäkin sain vain yhden viestin ja aamulla toisen. Ikävä on suunnaton. Odotan vain, että ymmärtäsin pian että elämä jatkuu ja armeija on jokaisen miehen velvollisuus ja oikeus.

Varmasti poikaystävästäni saa mahtavan kokemuksen, uusia kavereita ja hänestä tulee mies! (…ehkä)

Eihän uudet alokkaat ole siellä kiinni kuin ensimmäiset 2viikkoa ja pääsevät sitten lomille joten ei kauaankaa kun näen hänet ja pääsen oman kullan kainaloon